Jep jep. Omalta osalta inttiasiat ovat selvenneet sen verran että tammikuusta 2008 olisi varattu täysihoito Hotelli Sodankylän Jääkäriprikaatissa :D

Hyvät perustelut.
Tekisi melkein mieli sanoa jotain, vedoten tuohon junttijuttuun..
mutta jaksaisiko sitä.
Palkka-armeija olisi Suomen oloissa se fiksuin vaihtoehto.

Einyt varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta olen utelias niin haluisin tietää.

Tiedättekö, että onko ulkomaalaisen mahdollista värväytyä esim USAn tai Britannian armeijaan? Vai pitääkö olla maankansalainen?

Tässä nyt kun lueskelin tuota palkka-armeijajuttua niin silmääni osui Ilen jatkuva puollustelu "Armeija ei ole uskottava...".
Otetaan nyt karkea esimerkki Venäjästä ja Suomesta, jos ryssä päättää hyökätä niin se hyökkää eikä jää laskemaan reservissä olevia häiskiä.
Itse kannatan palkka-armeijaan siirtymistä, siinä samalla tulee kysymykseen NATO, jonne liittymistä myös kannatan, sillä saamme palkka-armeijan kulut laskemaan.

Palkka-armeija on tehokkaampi (sotilaiden kunto, tekniikka ja motivaatio), joten tämä lisää sitä "uskottavuutta", joten sotilaiden määrän ei tarvitse olla niin suuri (n. 150k).

Tässä nyt kun lueskelin tuota palkka-armeijajuttua niin silmääni osui Ilen jatkuva puollustelu "Armeija ei ole uskottava...".
Otetaan nyt karkea esimerkki Venäjästä ja Suomesta, jos ryssä päättää hyökätä niin se hyökkää eikä jää laskemaan reservissä olevia häiskiä.
Itse kannatan palkka-armeijaan siirtymistä, siinä samalla tulee kysymykseen NATO, jonne liittymistä myös kannatan, sillä saamme palkka-armeijan kulut laskemaan.

Palkka-armeija on tehokkaampi (sotilaiden kunto, tekniikka ja motivaatio), joten tämä lisää sitä "uskottavuutta", joten sotilaiden määrän ei tarvitse olla niin suuri (n. 150k).

cobbapop wrote:


Nii, mutta siihen tarvitaan myös nykyaikainen sotakalusto, johon Suomella ei oo yksinkertaisesti varaa.

Nightwish wrote:

Ei Suomen armeija suuria uudistuksia kalustoonsa tarvitse, ja mainitsin tekniikan. Ja kyllä suomella varaa on, jos te pöllöt ette ole katsonut Suomen talouden tämänhetkistä tilannetta.

cobbapopille:

Suomella ja Venäjällä on molemmilla asevelvollisuus. Jos Suomeen tulisi palkka-armeija siitä tulisi kustannusten takia pienempi eikä se siten pystyisi turvaamaan koko valtakuntaa. Suomen puolustus perustuu siihen, että vihollisen ei yksinkertaisesti kannata hyökätä Suomeen, koska tappiot ovat suuremmat kuin voitot. Nato taas on monimutkainen asia. Itse en kommentoi sitä, koska tietoni siitä ovat vähäiset.

Ile wrote:


j mut venäjä on vaihtamassa pallkkaarmeijaan

Armeija tekee pojasta miehen - vai tekeekö?

Itse vietin rattoisan inttiaikani Omiisin tavoin Parolassa 2003, täydet 362 vuorokautta. Rautaisen kokemukseni avulla voinkin antaa tuleville mosille miehisen kiirastulen alla neuvontynkiä ja mielipiteitä:

Älä turhaan lähde Prikaatia kohti nyrpein naamoin, saatat hyvinkin nauttia palveluksesta. Toki sinua alusta asti sorretaan, alistetaan ja simputetaan, mutta mitä ei mies tekisi isänmaan puolesta? Sanotaan, että armeijasta kukaan ei kotiudu reserviin muuttumattomana. Ja hyvinkin voin tuon väitteen varmentaa tässä ja nyt. Siinä vaiheessa, kun on polkenut 80 kilometriä loivaa vastamäkeä armeijan munamankelilla - esterin oikuista johtuen alusvaatteita myöten märkänä, hartiat rynkyn ja tetsarin painosta iloisiksi kouruiksi muovaantuneina ja mahan happoentsyymien käydessä henkäyksenkeveiden seinämien kimppuun muun polttoaineen puutteessa - löytää helposti itsensä pohtimassa perimmäisiä kysymyksiä elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Siinä oppii arvostamaan arjen pieniä iloja, kuten vaikkapa päiväunia tai äidin valmistamia lihapullia.

Seuraavassa pientä listaa asioista joita sinun tulee odottaa/varoa tulevan 6/9/12 kuukauden aikana:

Kassulla

Suurimman osan ajastasi tulet viettämään kasarmin piikkiaitojen turvallisessa suojassa. Tässä hieman neuvoja ikävien ja todella ikävien tilanteiden välttämiseen:

-Älä näytä turhautumistasi. Varsinkin alkuaikoina sinulle tullaan opettamaan kaikki kädestä pitäen. Ensimmäisinä viikkoina alikessut ohjaavat ja opastavat teidät kaikkeen, esim. aamupesulle ja pinkantekoon. Saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta se on tarpeellista. Yksikköösi lähes varmasti tulee tapauksia, jotka eivät itse osaa solmia maihareitaan, napittaa puseroaan tai asettaa tyynyä tyynynliinaan.

-Älä hankkiudu silmätikuksi, ts. vanha ole huomaamaton - menetelmä. Tee hommasi sen verran huolella, ettei tule sanomista, mutta älä niin hyvin, että olisit AUK-listoilla kärkipäässä.

-Älä hankkiudu esimiesten/ryhmänjohtajien nakkikoneeksi. Kumulatiivinen edellisen neuvon kanssa. Mikäli jatkuvasti pelailet omaa lekkeripeliäsi tai muuten vaan et osaa, ja näin saatat ryhmäsi huonoon valoon, olet suuressa vaarassa joutua yleiseksi nakkikoneeksi. Tätä haluat välttää, ellei mielestäsi ole hauskaa siivota lounastauolla rj-tupaa ja leireillä pitää säännöllisesti kipinän lepakkovuoroa klo 0200-0400.

-Vemppaa. Tärkeätä vemppaamisessa on kunnon ajoitus. Nohevana alokkaana rastitat läpivientisuunnitelmasta 3-5 muutaman päivän jaksoa, jolloin et halua leikkiä sotaa. Valintavinkki: pitkät marssit, leirit ja TST-harjoitukset. Parhaiten tämä onnistuu, mikäli löydät itsestäsi jonkun vakiovaivan. Polvi reistaa, selkä juilii tai jotain muuta vastaavaa. Mikäli olet rastin lähestyessä hälyttävän terve, tee jotain sen eteen. Suutele kiihkeästi kuumepotilasta. Nuku yösi alasti tuvan lattialla avonaisen ikkunan alla - sinun täytyy olla aidosti kipeä, muuten piilee vaara leimautua asennevemppaajaksi, ja taas häämöttää nakkikoneen virka. Asennevemppaajaksi leimautuu myös, jos ramppaa veksissä liian tiuhaan - siksi suunnitelma.

Leirillä

Välillä kassulta siirrytään harjoittelemaan maastoon. Ja sepä vasta hauskaa onkin. Mikäli kesä on sopivan sateinen, tulet tottumaan aamunkosteassa rämeikössä ryömimiseen. Lisäksi vakiohjelmaan kuuluu hellelenkit suojeluvarustuksessa ja kirjaimellisesti käpy selän alla nukkuminen. Jos joku armeijassa pitää kutinsa, niin aikataulu. Harjoituspaikalle tuseerataan täyttä vauhtia vaikka kello näyttäisi mitä. Sitten odotellaan muodossa sen puoli tuntia, kun harjoituksen pitäjä saapuu paikalle. Odottelu on aina kivaa, satoi tai paistoi. Harjoitukset itsessään ovat parhaimmillaan typeriä. Tai kukapa keksisi parempaa tapaa viettää hellepäivää kuin oikean syöksymistekniikan harjoitteleminen tai oikeaoppisen poteron valmistaminen...

Yöt leirillä ovat usein unohtumattomia. Parolan sotilaana sain tottua kauttaaltaan heikkoihin varusteisiin; hyvällä säkällä viutilosta teltasta ei ollut kuin yksi kulma revennyt. Sain olla onnellinen jos löysin itseni vielä nukkumasta mahdollisimman kaukana tuosta tarpeettomasta takaovesta. Tuurin äidyttyä satumaiseksi telttaani ei oltu buukattu enempää kuin 20 taistelutoveria. Tällöin nukkuminen onnistui lomittain lusikka-asennossa paremmin kuin kätevästi. Jos vielä tämänkin jälkeen onnetar sylkäisi suuntaani, saatoin todeta ettei paikkani alta löytynyt suurempia kiviä, käpyjä tai juuria, ja muutkin maaston epäsäännöllisyydet olivat kohdallani minimissä. Pystyin jo pitämään itseäni lottovoittajana näiden sattumien jälkeen, mutta siltikin yöunet jäivät auttamatta vajaiksi. 4-6 tunnin nukkuma-ajasta joutui todennäköisesti pitämään vähintään puoli tuntia kipinää, ja muutoin heräsi vartin välein kamiinan kolinaan, kylmyyteen, kuumuuteen, hyttyseen, vierustoverin unissapuhumiseen tai johonkin muuhun pieneen haittatekijään. Kaiken kruunaa jossain vaiheessa tuleva hälytys, jonka aikana hukkaa silmälasinsa ja kaapin avaimensa - ei auta itkeä!

Esimiehet

Esimiehet ovat mukavan leppoisia - aina kun kaulassa on enemmän rautaa kuin kapteenilla. Käsittääkseni asia menee jotakuinkin niin, että majurin leppoisiin hommiin päästyään skapparin ei juuri tarvihe enää pokkuroida edes ylemmilleen, ja alemmilleen päteminenkin jää vähemmälle. Kessuista, vänskistä ja luteista sen sijaan tulet tapaamaan jos jonkinsorttista soturia. Osa skappareista on totisesti todellisia sotahulluja. Painavat harjoituksissa joukon kärjessä kiroillen ja sotahuutoja päästellen - siinä ei pienen alokkaan kannata jäädä jalkoihin. Toiset taas ovat työnsä kyllästämiä menetetystä tulevaisuudesta turhautuneita mukanakulkijoita, jotka ovat töissä enää vain rahan takia. Tästä joukosta saattaa löytyä joku järki-ihminenkin. Toisaalta tästä joukosta löytyy myös ne katkerimmat ja v*ttumaisimmat tapaukset.

Alijohtajat kuuluvat suurimmaksi osaksi samaan massaan kuin sinäkin. Syövät samaa puuroa ja juovat maitoa. Suurin osa on sinun kanssa samaa mieltä armeijassaolosta. Pari ekaa viikkoa saattavat alikessut vaikuttaa muukalaisilta, mutta kun se johtamisen uutuudenviehätys karisee ja päivärytmi löytyy, ovat hekin siellä vain suorittamassa velvollisuuttaan.

Taistelutoverit

Kyllähän armeijasta uusia kavereita saa - jos vain niitä haluaa. Jokainen yksikkö on noin sadan ihmisen otanta suomalaisesta miesnuorisosta. Joukkoon siis mahtuu kaikenkarvaista vipeltäjää. Varmasti tulet pelkäämään asetta alokas Senjasen kädessä, nauraamaan alokas Monteenmäen pyöräilytaidoille ja ärtymään alokas Omanimen tyhmille jutuille. Toisaalta nämä senjaset ja omatnimet jakavat yhden elämänsä suurimmista "seikkailuistaan" kanssasi, ja se jos mikä yhdistää. Ei mene montaakaan viikkoa kun tuvassa hiljaisuuden jälkeen ruoditaan jo mitä henkilökohtaisimpia asioita. Salaan eivät jää vaimokkeen mieltymykset eikä serkun kaiman herpes. Selviäminen armeijan tuulista ja tuiskusta, henkisistä ja fyysisistä vastoinkäymisistä ja muusta pikimustasta jöötistä mitä siellä tulet kokemaan olisikin lähes mahdotonta ilman näitä kohtalontovereita.

Tässä siis hieman ohjeistusta, jolla luulisi ainakin alkuun pääsevän.

Tässä nyt kun lueskelin tuota palkka-armeijajuttua niin silmääni osui Ilen jatkuva puollustelu "Armeija ei ole uskottava...".
 

Suomen armeija oli siihen asti uskottava, kun he päättivät luopua miinoista. Jalkaväkeä on paljon suhteutettuna väestöön, mutta tarvitaan me jotain (lue: miinoja) millä ohjata vihollisen liikkeitä. Mielestäni Tarja Halosen typerin päätös oli vetää maamiinat pois käytöstä.

Overdoz wrote:


Ei luovuta kaikista miinoista. Myös korvaavia aseita on jo suunniteltu.

Sartek wrote:


Venäjällä on paljon parempi sotakalusto kuin Suomella ja se käyttää enemmän maanpuolustukseen kuin Suomi.

cobbapopille:

Suomella ja Venäjällä on molemmilla asevelvollisuus. Jos Suomeen tulisi palkka-armeija siitä tulisi kustannusten takia pienempi eikä se siten pystyisi turvaamaan koko valtakuntaa. Suomen puolustus perustuu siihen, että vihollisen ei yksinkertaisesti kannata hyökätä Suomeen, koska tappiot ovat suuremmat kuin voitot. Nato taas on monimutkainen asia. Itse en kommentoi sitä, koska tietoni siitä ovat vähäiset.

Kustannusten takia pienempi, kyllä ja paljon taitavampi kuin sohvalta kentälle vedetyt puolisokeat suomalaismiehet.

Ei siihen kauaa mene, tarvitaan vain konservatiivinen sekä sotahullu presidentti ja duuma Venäjälle niin on pirun äkkiä miehet koputtamassa rajalla, tosin ei ystävällisissä merkeissä.
Tälläkin hetkellä Venäläiset tapattavat miehiään Tsetseenejä vastaan.

cobbapop wrote:


Njaa, että puolisokeat suomalaismiehet... Juurihan uutisissa sanottiin, että varusmiehien kunnon putoaminen on pysähtynyt. Ranskalainen kenraali ihmetteli seuratessaan sotaharjoituksia miten asevelvollinen armeija kykenee sellaisiin suorituksiin.

Venäjän demokraattinen kehitys on mennyt huonoon suuntaan Puuttinin kaudella. Venäjällä mies on kovassa kurssissa ja hänen haluttaisiin jatkavan vieläkin presidenttinä.

Voi se pysähtyä, mutta se ei poista tosiseikkaa että se ei ole paras mahdollinen. Ja pakkohan sen Ranskalaisen kenraalin oli nuoleskella, Suomi olisi paha vihollinen palkka-armeijana.

cobbapop wrote:


Palkka-armeijan hyödyt olisivat nykyaikaisessa sodankäynnissä, sekä sissisodassa, eli strategiset kohteet pystyttäisiin suojaamaan huomattavasti nykyistä paremmin.

b) Venäjä ei ole hyökkäämässä Suomeen

Goljat wrote:

Näinhän se on, lisäksi kun NATOssa ollaan niin riittäää 50 000 ihmisen armeija, koska (b.)jos/kun ryssä hyökkää niin ei ole vastassa 50 000 Suomalaista vaan niiden lisäksi myös satoja tuhansia sotilaita muista NATO-maista