Ihmetyttää vaan hiukasen ne turhan tiukat säännöt mitä olen nyt kuullut. Onko sillä sodassa nyt niin hirveää väliä onko se vaatejono kaapissa sentin vinossa. Ymmärrän että nämä säädökset ovat sen takia jotta opitaan huolellisuuteen ja kuuliaisuuteen. Rajansa kaikella silti.

Greippi wrote:


Sillä opetetaan sotilaallista kuria ja järjestelmällisyyttä

sodankylässä 04, sodankylä opettaa sinne vaan kaikki :)

Ei nyt ihan noinkaan. Kyllä, opetat miehen ampumaan rynnäkkökiväärillä kahdessa viikossa, mutta se ei tee hänestä vielä sotilasta, puhumattakaan operatiivisista joukoista.

Rutiinin, kurin ja toisaalta vaativammissa tehtävissä muitten tehtävien oppiminen kestää. Käytännössä koulutukseen käytettäviä _tunteja_ ei voida olennaisesti vähentää, toki niitä voidaan sijoittaa tehokkaammin.
Toisaalta, jos armeijasta tehtäisiin 2 kuukauden teholeiri, niin valitetta totuus on, etteivät nykynuoret (käsitteellisesti >70-luvun lapset) selviäisi rääkistä.

"Tyhmät säännöt" ja käskyt ovat monesti tarkoituksenmukaisia, kun sotilas oppii noudattamaan käskyjä selkärangastaan, niin hänestä on jo jotain hyötyä taistelutilanteissa, joissa ei yleensä ole aikaa "miksi?", "ei mua huvittaisi"-tyylisille filosofoinneille.
Toki, osa "koulutuksesta" on ihan preussilaisen sotilasdoktriinin (tai modernimmin, Full Metal Jacket-plagiointia varusmiesjohtajien toimesta) peruja ja ymmärrettävästi jossain määrin typeriä, mutta monesti tarkoituksenmukaisia siitä huolimatta.
 
Lisäksi joissain tehtävissä kuusikin kuukautta on liian vähän miehistötehtäviin ja johtajakoulutuksessa ehdottoman tärkeää johtamiskautta ei voi juurikaan lyhentää, jotta siitä olisi mitään hyötyä.

Itsellä siis takana 362+22 päivää kertauksia, eli voisi sanoa että TJ on -22 ;)

Savon Prikaati -02 Sissi
Mukavaa menoa siellä on...Poikien kaa heittää läpänderiä ja käyä palelee leireillä.
Ei se niin kauhiaa ooo ku mitä uskotellaan.
Niin ja oppi siellä makuupussin alla temppujakin ettei ääni kuulu :O
Tai niin ne pojat ainakin väitti :)

Intistä jäi käteen 2x Pekka ja kiimaiset hetket naisten pukuhuoneen vessassa! Eipä tullu kovin hyvin sinne sopeuduttua. Onneksi meni viimenen puoli vuotta enemmän tai vähemmän sluibatessa ja nollatessa.

Nii ja -01 Someroharju, Rollo City. 362

en mie muista muutaku et tuli voitettuu suomen mestaruus futiksessa... no ei se mikää ihme ollu sillä joukkueella oli meikäläistä Nymanin Arskaa ja jotain tollasia... Muistaakseni tein haukikikan vahingossa loppusodassa rynnäkkökiväärillä. Se oli helppoa, kun siinä oli se hihna messissä. Kamina lähti oikeen kunnolla siihen! Koitin myös ampua oria päähän, mutta ei tullut yhtään hevosta vastaan. Ei tietenkään, ei niitä ole olemassakaan, kirjav****ja.
Olin lääkintämies, suomen historian huonoimpia. Pöllittiin kerran sirra ja ajettiin omien rynkkyjen päältä. Ei jääty kiinni eikä osuttu enää ATT:ssä edes päätyvalliin. Itse en osunut kyllä aikasemminkaan. Sitten huijattiin yhtä alokasta virtsatestissä että se olisi sellainen toisenlainen testi... Tiedättehän, annettiin pornolehti mukaan. Siitäkin käskettiin myöhemmin vaieta. Lopuksi pelivinkkinä sellainen, että kirjurin roolissa voi myöntää itselle urheiluvappaita niin pitkiä, kun haluaa. Kannattaa ainakin olla hyvää pataa kirjurin kanssa. Aamupalan voi skipata vessassa ja kun menee takaisin tupaan niin sanoo vaan että ei oikeen maistunut, jos kokelas nönnönnöö tulee kysymään. Nukkuminen on mukavaa. Miksen ole jo nukkumassa?

Parolannummi I/03, 362vrk.

Kyllä se on juuri näin mitä muutama kaveri on jo tässä ketjussa sanonu, että aika todellakin kultaa muistot. Loppujen lopuks parhaita hetkiä oli ne, millon otti päähän niin maan prkleesti... eihän sitä sillon tietenkään tajunnu, mutta näin se on. Todella upee fiilis, kun porukalla hajoillaan metässä, ja ottaa niin paljon päähän ettei jaksa enää ku nauraa: on kylmä ja märkä, nälkä, väsyttää ja mitä muuta siihen nyt voi vielä keksiä. Kevyessä it-patterissa ainakin asemanvaihto just sillä hetkellä kun teki niin pirusti mieli levätä oli aika syvältä... Oma pahin peikko tais kuitenkin olla rynkyn etutähtäin, joka AINA kumartuessa heilahti joko A) poskeen B) silmäkulmaan C) nenänvarteen. Myös poterovartio -25 pakkasella koetteli sitä **tutusrajaa aika tehokkaasti... jälkeenpäin kuitenkin huvittavia kokemuksia, niin sairaalta kuin se kuulostaakin :)

Armeijassa viihtymiseen vaikuttaa todella moni asia. Palveluspaikka, yksikkö, skapparit (eli kantahenkilökunta), muut varusmiehet (tupakaverit ja johtajat) jne. Itelle alussa pahinta oli varmaan just semmoset tyypit, joita ei olis siviilissä kestäny hetkeäkään. Intissä ku ei juuri voi valita, kenen kanssa on tekemisissä. Siellähän sitä viimeistään näkee todellisen läpileikkauksen omasta ikäryhmästään. Kyllä joutu sitte useammanki kerran hajoileen joidenkin täysien keilojen kanssa. Toisaalta taas, niinkuin Lappis totesi, paras puoli oli ehkä ne inttikaverit ja sellanen tietty ryhmähenki (tääkin riippuu taas niin paljon siitä porukasta).

Kyllähän se armeija myös kasvatti ja opetti jonku verran, ei sitä voi kiistää. Yks asia mikä siellä kannattaa heti oppia on se, että lakkaa kyselemästä että miksi jotain tehdään ja miksi se tehdään niin tai näin. Vaikkei sitä fyysisesti koskaan ääneen kysyisi, niin jo oman mielenterveyden kannalta on fiksumpaa olla ajattelematta niitä asioita, koska järkevää vastausta tuskin kukaan koskaan löytää :) (tarkoitan siis pinkkoja, punkkia yms. pikkujuttuja joita hierotaan ja hierotaan...) Epätoivon tekstissä oli kanssa pari hyvää pointtia sitkeydestä ja itsehillinnästä. Ite tajusin ainakin sen, että ihminen jaksaa oikeesti mitä vaan jos vaan haluaa. Pitkät ja rankat marssit oli oikeesti pitkiä ja rankkoja, mut se fiilis perillä oli aivan mieletön...

Kaikille inttiin menijöille ja sitä pelonsekaisin tuntein odottaville voin vaan sanoa, että ei se oikeesti oo paha paikka. Varsinki, jos osaa asennoitua oikein. Huonommallakin fyysisellä kunnolla pärjää oikein mainiosti, jos asenne on kohallaan. Ite ainakin johtajakaudella arvostin niitä, jotka oli selvästi huonompia joissain asioissa, mutta oikeesti yrittivät. Nakkisuojassa sluibailevat kaverit taas sai pahimmat nakit, ainakin multa, ja tahallaan alisuorittaville ei juurikaan multa pointseja herunu... Joskus tietysti on rankkaa ja harmaata, mutta on siellä hyviäkin hetkiä, ja paljon. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka.

PS. töissä on kai tylsää

Parolannummi I/98 viimeinen ikäryhmä joka otti lunGisti vanhoilla palvelus ajoilla, eli 8kk tuli pyöritettyä kaapin avainta sormen ympäri!
ps: Kannattaa välttää KRHK, nimimerkillä ei se heitin paljoa paina!!!

Rauhotu ny Kiki!Tykari 2/99 kivaa oli.....

II/94 intti ja jotenki jäi päälle...

2/05 Karkialampi

Lupasin itselleni poterossa värjötellessäni etten anna ajan kullata niitä muistoja ikinä. Joten, p*****stähän se oli.

kippari wrote:


Jaaha kaikennäkösiä foorumpeeloja täällä pyörii..Moro Julle!!!
Jääkäri 1/99 ja ihan p****stähän se oli..

Ps.3viikkoo ennen intin loppumista yliluutnantti ehdotti mulle E-papereita,et tuuppa Kesis sit joskus myöhemmin kokeileen jos kiinnostais sillon tää homma!!Sanoin sille,et kyl mä tän kunnialla suoritan loppuun..

Sotilaspassin arvosanat: HU ja HU..

Rajajäksteri I/04

Kuri rajalla oli melko huiG, mut huhupuheiden mukaan alkanu sielki lepsuuntuu.. :o Kymmenien kilometrien marssit täyspakkauksen kera olivat yhtä nannaa.. Aaah kuinka mukavaa olikaan kevätsateessa rikkinäiset kumpparit jalassa painaa menemään jalkojen huutaessa viimeisiään.. Muistoina valtavat rakot ja v***tus..

Toisaalta metsäleiri yli 30 asteen talvipakkasessa se vasta on jotain..
Silloin sitä tuntee elävänsä kun yöllä makaa vartiopoterossa ja palelee niin perkeleesti.. Kun vihdoin pääsee pois vartiosta ja suuntaa kohti "valtavaa" sissitelttaa, jossa reilu kymmenen kaveria ähöttää ja kamiinankin kipinämies onnistunut sammuttamaan on fiilis ainutkertainen..

Toki jälkeenpäin kaikki tuntuu "ihan jees" meiningiltä, mutta kyllä itse tilanteissa v*****s oli usein aivan suunnaton vaikka millä asenteella oli hommassa mukana.. Natsiskapparit vaan löivät lisää vettä kiukaalle..

Mutta tärkeen asian puolestahan siellä reenataan, jos sitä nyt enää nykypäivänä maajoukoista niin suurta apua on, ku on isommat aseet pelis.. :/

   
RUNTUU!!!

Isosaari heinäkuussa

1,5 vuoden päästä lukion jälkeen edessä. Tuossa muutaman kilsan päässä sijaitsevaan Parolan panssariprikaatiin yritän tyrkyttää itseäni

1/05 nylands brigad

viestimies olin

p****stä oli, aina hyvä asia oli että opin arvostaa civiliin elämä :D

Aamuja vaan kaikille sinne joilla se on vielä edessä...Itte ollu reservissä jo vuosia ja kertauskutsua odottelen

Greippi wrote:

En tiedä onko jo sanottu, mutta siellä ei itse tarvi paljon ajatella, kun tekee vaan mitä käsketään. Poterovartiot 20 asteen pakkasessa on ihan kivoja. Ei tule edes kylmä, eikä aika pitkäksi, vaikka istuukin paikallaan tekemättä mitään tunnin verran.

Jotkuthan siitä meiningistä tykkää, mutta taitaa olla aika harvassa. Jälkeenpäin on toki hienoa muistella, ja yleensä sieltä jotain jää kaipaamaan.

2/05 Säkylä
Varmaan koko prikaatin eniten leireillä viettänyt kirjuri. Prkl.
No kätevää se sinäällään, ku 12kk nakki olis tullu ellen olis lääkärille vedonnut mun astmasta. En voi sanoo, et intissä olis ollu mukavaa, mutta alokasaika oli ihan jees ja ku osas olla kunnon pelimies nii helposti vältti pas**hommat. Parasta oli kyl hengata koko ajan kuskien kaa ku niitä parhaimpia ja löysimpiä äijiä mitä löytyy. Ainoo paha miinus oli, et tuli 24/7 shittii puhuva natsi kirjuri"kaveriks".

I/00 kotiuduin tulenjohto-alikersanttina Vekaralta.Vuoden kakku tuli siis lusittua. Aika on varmasti kullannut muistoja mutta en minä sitä aikaa mihinkään vaihtaisi. Kyllähän v-käyrä monesti nousi tähtitieteellisiin lukemiin mutta toisaalta inttissä oli sitten taas ylivertaisen hauskaakin,johtuen kai lähinnä levottomasta porukasta. Palveluspaikka olis kyllä voinut olla joku muu kuin "nakkipatteri" ja Vekaranjärvi.

ps. Intin sedät/tädit,älkää lähetelkö niitä kertauslappuja.

jouko wrote:


Usein jo käytyjä asioita muistellaan lämmöllä ja muutenkin positiivisesti, eikä muisteta välttämättä niiden kaikkia huonoja puolia.

Itsellä tulee lähtö tammikuussa 2007 Rovaniemen ilmatorjuntapatteriin.

-.-

Madonna46 wrote:


Hyvä vinkki kerta kaikkiaan. Itse olin juurikin erinomaista pataa kirjurin kanssa ja se helpotti tehtävistä laistamista aivan helevetin paljon. Itse asiassa ainoat positiiviset muistot intistä liittyvät juurikin noihin sluibailuihin. Välillä tuntui kuin olisi taiteilija, siinä hommassa nimittäin sai käyttää luovuutta ja paljon. Hattua nostan kaikille kunnon nollaajille, jotka osaa laistaa hommista ja jättää ne muiden vastuulle. Thing of beauty... xD

Kyllä defence. Kyllä! Se sluibaaminen on luovaa hommaa jos joku!

Sodankylässä tuli aikoinaan intti käytyä.

Pelimiehenä hommasin ittelleni siivousvapautuksen. Oli sitten mukava aina kattella, kun tupa ja aluepalvelu toimi koko tuvan voimin. Kyllä siinä muutamalla jätkällä söi miestä.

Punkan ne räjäytti multa suunnilleen kolmesti päivässä. Muutaman kerran sai sitä päiväpeittoa hakia jostaki lampun päältä, tai vastaavasta. Nauratti vaan aina jos oli räjähtäny. Olisivat nyt jotaki pahempaa keksiny, ni sen olis jaksanu kunnollaki pedata.
Herra keppi oli myös usein räjäyttämässä mun pinkkaa. Mukava kaveri se keppi.

Epätoivo wrote:



Oon itekki kakkosessa -,-

Ei se intti niin kauhea paikka ole mitä sitä aluksi luulee. Itse palvelin 9kk ja aina välillä viikonloppulomien jälkeen ihan mielellään meni takaisin kasarmille. Tietenkin sielläkin oli omat ikävät ajat, mutta enemmän minulla on positiivisia muistoja kuin negatiivisia. Kerran olen käynyt kertaamassakin ja mukavaa puuhaa sekin. Näkee armeija-aikaisia taistelutovereita ja muistellaan kaikkea hauskaa intin ajoilta.

Taitaa kapiaiset kohdata maanpäällisen helvettinsä, kun kiekko.tk kansa astuu palvelukseen: "Meil oli tiimin kans sulkeiset ja yhet alikessut alko haukkuu ja huutaa meil!!1 Vähä ne o peeloi ei kannata olla missää tekemisis niitte kans!!1 Jotai bannii tollasest?! mielipiteit.?"

ASNT!!!!!! LPOOOO!!!!!!

Mitä nyt oon saanu hyviä neuvoja tähän mennessä intin käyneiltä, nii kuskien kans kannattaa ainaki olla hyvä kaveri. Pääsee istuu hyttiin, ku muut palelee takana.

Vaikka et polttaiskaa, nii pidä jokunen aski mukana. Pitkillä leireillä on kova kysyntä tupakasta ja suklaapatukoista :) Maksua vastaan on mukava antaa.

Ei oo vielä tullu ku kutsuntatarkastuslappu. Kajaaniin pyrin.

fogo wrote:

serkku pääsee sieltä pois, kun sä meet. -,-

ja vastaus kysymykseen: en ole.